Pahoittelen, mun piti alkaa kirjottamaan tänne jo maanantaina, mut kaikki inspis kirjottamisee oli hukassa. Eikä sitä vieläkää hirveesti enempää löydy, mut päätinpähän silti kirjotella.
Merkittävää muutosta ei oo vielä tapahtunu, mut ehkä se pikkuhiljaa. Yhtenä päivänä 57.2, toisena taas 57,0, eli ei mitää kummempia.
Kaloreita oon sen verran laskeskellu, et alle 700kcal on menny jokapäivä. Maanantaina se melkee 700, muttei ihan, et jotain 650kcal. Eilen ihan hyvin, eli about 300kcal ja tähän mennessä oon tänää syöny pyöristettynä (ylöspäin) 140kcal.
Ahistaa ajatus joulusta ja siitä kui paljon ruokaa ja suklaata jokapaikka on täynnä. Se miten kinkun rasvan haju tunkeutuu uunista mun huoneesee ja valvottaa mua. Inhottaa miten ihmiset syö ruokaa lähes kaksinkäsin ja sen jälkee makoilee tyytyväisenä sohvalla ja vetelee ehkä vielä muutaman konvehdin.
Jos jotain positiivista pitää joulusta hakea, nii se on sitte siinä, et se on vaan kerran vuodessa. Ja ehkä seki on toisaalta ihan kivaa, et saa lahjoja, ja lomaki on ihan kiva.
Kuulin tänää muuten tossa koulukaverilta, et oon laihtunu. Onhan se paino tosiaa 7lk tippunu rumasti sanottuna aika helvetisti. Suurin laihtuminen tapahtu varmaan kesällä, ku painoo lähti sellaset 5kg. Kyllähä niitä takaski vähän tuli, mut kyl nyt jos ajatellaa, nii pari kiloo lähteny 8lk jälkee.
Se fiilis ku joku sanoo, et "Vähän sä oot laihtunu !" Siin tilanteessa saa jonku henkisen orgasmin, ku joku toinenki huomaa sen, et sä oot tiputtanu painoas.
Kerron teille nyt tästä mun painohistoriasta, eli pienestä asti ollu jonku verran ylipainonen, mut ei se koskaa haitannu mun elämää, ennenku 6lk aloin ajattelemaa, et mun tosiaan pitäis painaa vähemmän.
Silloin mä painoin arviolta 63kg, joka on aikapaljon tän pituselle ihmiselle.
7lk ku siirryin nii mun paino oli pudonnu ainoastaa kilon tai pari, eli 60kg yläpuolella yhä heiluttii.
Sinä seiskan jälkeisenä kesänä mun paino ei oikeestaa vaihtunu mihinkää, ehkä kilon heitto suuntaa tai toisee, mut ei mitää pysyvää laihtumista.
8lk mun mielikuva itestäni oli ihan ok, kunnes kavala kesä yllätti ja tajusin, et oon kokoajan kuvitellu itestäni laihemman ku mä oonkaa.
Vertailin päivät pitkät itteäni toisii, kunnes tajusin, et jotain on tehtävä ja kesäloman loppuu mennessä oli paino pudonnu se 5-6kg. Ei siihen kukaa kiinnittäny huomiota, ennenku tuli mun rippijuhlat ja mekko joka me ostettii kesällä mulle oliki liian iso. Kyllä se päällä pysy jotenki, mut vähän roikkuvalta se näytti.
9lk alussa painoin 58kg, mut jotenki retkahin, mut sit ku kesä alko olemaa jo kunnolla lopussa ja ilmat alko viilenemää, nii mä aloin syömää hirveesti kaikkee ylimäärästä ja liikkumisesta ei tullu mitää.
Paino nous takasin sinne 60kg ja mä tunsin oloni epäonnistuneeks.
Miks mä annoin sen tapahtua ? Olin niin vihanen itelleni, et lopetin syömisen. Ja kaikki tietää, ettei kokonaa syömättömyydellä minnekkää laihdu, tai minä heikkona ihmisenä ainakaa.
Lopulta aloin syömää normaalisti, mut en saanu kaloreita pois mielestä. Ne vaa pyöri ja pyöri siellä nii kauan kunnes mun oli pakko mennä oksentamaa.
Syksyn alusta tähän päivää asti mulla on ollu ongelmia mun syömisen kanssa.
On päiviä/viikkoja jolloin mä ahmin ja oksentelen,
on päiviä/viikkoja jolloin mä en oikeestaa syö mitään
ja sitte on myös niitä päiviä ku mä syön normaalisti ja ehkä joskus saatan käydä oksentamassa jos siltä tuntuu.
Yritän nyt kuitenki päästä tosta oksentelemisesta ja turhasta ahmimisesta eroo, vaikka oksentelemisen lopettaminen ainaki tulee olemaa vaikeeta.
Mut nyt mä lähen koiran kanssa lenkille ja tuun taas joku päivä tässä kirjottelemaa tänne, joten cya !
