Tässä mä makaan mun sängyllä ja tuojotan kattoa. Musta tuntuu kylmältä ja tunteettomalta ja äärimmäisen pahalta, mut samaan aikaan tunnen pitkästä aikaa olevani oikeesti elossa.
Parisuhde rajottaa paljon, ainaki mun ja mun tyttöystävän välinen jo melkeen 10kk jatkunu suhde. Tunnen olevani kahlittuna ja mun kaikkea tekemistä määräillää niin paljon. Haluisin vaa repiä nää kahleet irti, luovuttaa ja antaa kaiken vaa olla.
Välillä mietin miks mä oon valinnu monen ihanan kokemuksen sijasta tyttöystävän.. Nii monta kertaa oon missannu jotain mitä en ois halunnu missata, ihan vaa sen takia et mulla on tyttöystävä.
Mut parisuhdehan ei oo este, se on vaa hidaste. Kyseinen lause on pyöriny mun mielessä, kun oon surffaillu omeglessa ja poiminu sieltä hyvännäkösiä ihmisiä mun skypen kontaktilistalle. Mä olen kauhee, mä tiedän.
Mut että saan tän blogauksen liittymää tähän laihduttamisee nii parisuhde rajottaa mulla sitäki. Mulle pakkosyötetää rasvassa lilluvaa ruokaa ja jos kieltäydyn nii saan kauheet huudot tyttöystävältäni.
Tämäki tuntuu pahalta sanoo, mut mä en kestä katella sitä.. Tai ei kasvoissa mitää vikaa, mut se että meijän seurustelun aikana se on lihonnu varmaa 5kg, tai siltä ainaki näyttää. Mut emmä voi vaa mennä sanomaa, et laihduta nyt hyvä ihminen !
Mut mulla on nyt meneillää suht hyvä vaihe laihduttamisen kannalta, koska en nää tyttöystävää parii viikkoo, joten ei oo kukaa vahtimassa..:)
Nyt meen tekemää viimeset treenit ennen nukkumaa menoo ! Heipa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti